torstai 29. huhtikuuta 2010

Kurkistus sanavarastoon


Lapsen jatkuvasti kehittyvä kieli avaa ihan uutta maailmaa ja helpottaa päivittäisiä perustoimitoja huomattavasti. Ymmärrys kehittyy koko ajan puolin ja toisin. Meidän poikasen kuulo on tosin usein aika valikoiva (kuten isällään) ja yleensä vain kivat tai sopivat asiat huomioidaan ja muuten ollaan kuin ei kuultaisi mitään.

Kysymyksiä, joilla Leon huomion saa takuuvarmasti heti on mm. ”luetaanko kirja?”, jolloin Leo kipittää omaan huoneeseen nojatuolin luo, katsoo ja osoittaa ylös hyllylle, missä kirjat ovat. Samoin "mennäänkö pesulle?" tai "mennäänkö potalle?" -kysymyksiin reagoidaan suuntaamalla saman tien kodinhoitohuoneeseen. Toisinaan, mutta ei joka kerta pyyntöjä ”tule tänne” tai ”anna se äidille” sekä kieltoa "ei!" kuunnellaan ja totellaan. Tämä on kuitenkin ihan Leon fiiliksestä kiinni. Jos ei huvita niin sitten ei huvita.


Leon oma sanavarasto on kehittynyt hieman verkkaisesti, mutta mitäpä kiirettä tässä. Puhetta ja pulinaa tulee kyllä paljon, sanoista ja tarkoituksesta ei ihan aina meinaa saada selvää. Joka päivä saan kuitenkin huomata monta uutta asiaa, jotka Leo ymmärtää omasta puheestani. Hämmästyttävän vähäisillä toistoilla jokin sana jää pojan mieleen.

Moniin oppimiinsa sanoihin Leo lisää h-äänteen, niinpä äitikin on usein äittihhh. Kakka-sana aiheuttaa huvittavaa nenän nyrpistystä. Uusin opittu sana on kukka ja se tulee ihan oikeassa yhteydessä ja selvästi. Myös teletapeista kuultu litania "yksi - kaksi - kolme - neljä" on painettu korvan taa ja Leo koittaa toistaa näitä numeroita ja erityisesti sanaa kaksi (Leon kielellä "kakki"). Pätkäsanoja eli tavuja, joilla Leo tarkoittaa jotain tiettyä sanaa, on sitäkin enemmän: pa (pallo), pä (leipä), mai (maito), äi (isi :D), ka (makapaka) jne... Muitakin sanoja pojan sanavarastosta löytyy, mutta oikein selkeitä on vain muutamia.


Kyllä tälläkin sanamäärällä jo melko hyvin tulee ymmärretyksi ja uusia opitaan koko ajan lisää. Kohta saa alkaa varomaan omia sanojaan, ettei poika toista ihan kaikkea ;)

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Puoli kuuta hyypästä...?

Varma kevään merkki: Töyhtöhyyppä!
Lajityypilleen ominaisella tavalla tämäkin töyhtis on vilkkaasti liikehtivä ja runsaasti erilaisia ääniä tuottava yksilö.


Kaikkein mieluiten töyhtispoikanen liikkuu oman pihapiirin läheisyydessä keräten kaikkea mitä maasta löytyy. Tavataan tämän tästä myös sisätiloissa, jossa kipittää ketterästi emon perässä.  


Yön töyhtis viettää pesässään, samoin päivällä pienen lepohetken ajan. Nukkuu tavallisesti räpylät paljaana pyrstö pystyssä.


Tuntomerkkinä pään päällä untuvainen höyhenpeite ja unien jälkeen löytyvä töyhtö.

Joko olet bongannut?

torstai 22. huhtikuuta 2010

Kaappien kevätsiivot

Laitoin taas vaihteeksi turhaa roinaa kirppikselle myyntiin. Lajittelin kaikki Leon pieneksi jääneet vaatteet myytävien ja säilytettävien kasoihin. Mikä määrä niitä onkaan kertynyt! Kuvittelin, että vauvanvaatteista olisi mahdoton luopua ja myytävien kasa jäisi kovin pieneksi, mutta yllätin itseni ja sain valikoitua aikamoisen määrän vaatteita kirparille vietäväksi. Ihan pienen pienistä vauvanvaatteista en hennonnut luopua vaan pakkasin suloisimmat pikkunutut ja potkarit äitiyspakkauslaatikkoon odottamaan uutta käyttöä sitten joskus ;) 


Leolle ei ole oikeastaan koskaan hankittu mitään erityisen kalliita merkkivaatteita.  En oikein ymmärrä sellaisen päälle, hinta on varmaan suurin syy ja koska söpöjä vaatekappaleita löytyy edullisemminkin, niin olen sitten ostanut niitä. Leon garderobi koostuu pitkälti markettien perusvaatemerkeistä, Lindexiltä, H&M:ltä tms. ostetuista vaatekappaleista.  Hyvin ovat palvelleet ja kelvanneet.



Tämä kirppismyyntitouhu on mulle jonkin sortin harrastus. Myytävät vaatteet pestään, silitetään, hinnoitellaan ja viikataan sieviin pinoihin. Jostain kumman syystä tälläinen näpertely on ihanaa puuhaa. Tällä kertaa laitoin hinnat melko pieniksi, alle euron bodeja, muutaman euron asukokonaisuuksia. Melkein kaikki vaatteet tuli myytyä ja viikon kirppisaldokin ihan hyvä, hieman alle 200€. Toki myin vaatteiden lisäksi myös muuta tavaraa. Nyt on kaapeissa taas vähäsen enemmän tilaa.

Ja mitäpä sitä tälläinen sisustusintoilija tekisi muuta kuin ostaisi noilla kirppisrahoilla lisää roinaa :D Eilen shoppailtiin siskon ja lasten kanssa ja mukaan tarttui yhtä sun toista kivaa.

Valkoinen metallikori, käyttötarkoitus vielä mietinnässä ;)

"Postilaatikko"

Laskulokerikko, jollaista olen jo kauan etsiskellyt

sekä

Pussukka uusille pyykkipojille ja saippuaa

Kevättää


Kevät on tulla tupsahtanut jostain kulman takaa ihan yllättävällä nopeudella. Ihanaa kun lumet ovat kadonneet ja pihalle pääsee ilman täystoppavarustuksia. Leo on ollut ihan innoissaan tästä uudesta vuodenajasta ja sen tuomista mahdollisuuksista tutkia luontoa ja sen ihmeellisyyksiä. On tutkittava talven jäljiltä lässähtänyttä nurmikkoa, pihalle tippuneita oksia, kukkaruukkuja, käpyjä, lehtiä... Kaikki on äärettömän mielenkiintoista kun jokainen kokemus on uusi. Ja jos mainitaankin lause "lähdetäänkö ulos?", poika on jo vaatekaapilla hakemassa kenkiään ja suuntaa kohti ulko-ovea :D


Vielä kun tämän taloyhtiön leikkipaikka ja hiekkalaatikko korjattaisiin, olisi omalla pihalla kiva leikkiä. Tällä hetkellä hiekkalaatikko on hajalla, samoin penkki. Lasten keinusysteemikin vanha kiikkerä hökötys. Talven lumimassoja siirtelemään tullut iso traktori jyräsi leikkipaikan alleen :( Kuvat ovat uudistetulta leikkikentältä mummilan läheltä.

Flunssakin on taas hetkeksi selätetty, mutta Leon korvatulehduksesta jäi päälle pienimuotoinen syömisongelma. Kipeänä syöminen oli tottakai hankalaa ja poika kieltäytyi lähes kaikesta ruoasta mitä yritettiin syöttää. Nyt päälle on jäänyt kieltäytyminen puurosta ja välillä muustakin ruoasta. Kädet vaan huitoo ja vispaa vimmatusti jos lusikkaa tuokaan lähelle pojan suuta. On vaatinut aikamoista kekseliäisyyttä, jotta puuronsyönnit sujuisivat ilman pojan tai vanhempien hermojen menetystä. Mutta edelleen ruokalistalla on se tylsä puuro. Näin pienestä en vielä luovuta.

Syömisongelmaan saattaa olla myös muita syitä. Kuten hampaat. Kahdeksan edellisen hampaan lisäksi Leolle on tulossa nyt kerralla kuusi muuta hammasta! Kulmahampaat ja parit poskihampaat. Ei sen enempää. Kai tuokin on kohtuullinen syy syömislakkoon. Mutta ennen kaikkea hampaiden tulo vaikuttaa uniin. Eli katkonaista on, välillä parempia öitä, toisinaan taas ei.  Valon lisääntymisen myötä aamuheräämisetkin ovat aikaistuneet... epätoivottu lieveilmiö tähän lähestyvään kesään. Silti valo on oikein toivottu vieras, aurinko paistakoot ja lämmitäkööt. Kyllä sitä jaksaa vähän vähemmilläkin yöunilla kun päivä on aurinkoinen.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Synttäriyllätyksiä sekä hieman vastatuulta

Musta on tullut nyt virallisesti kolmekymppinen!
KOL-ME-KYM-MEN-TÄ!
Huh, huh, yritän edelleen totuttautua ajatukseen. Eilen mulle oli järjestetty kivaa ohjelmaa pitkin päivää, jota osasinkin hieman etukäteen odottaa. Päivään kuului shoppailukierrosta ystävän kanssa, meikki ja kampaus ammattilaisen käsissä, ravintolaillallinen, hauskaa iltaohjelmaa, vähän tanssahtelua ja yöksi miehen kanssa hotelliin :)  Sain vielä tuon ihanan päivän lisäksi lahjaksi toivomani radion. Nyt keittiössä on mukavaa touhuta tätä kapistusta kuunnellen.



Ylläripäivän onnistuminen oli kuitenkin vaakalaudalla, koska Leo tuli loppuviikosta kipeäksi. Onneksi  saatiin järjestettyä mummi hyväksi hoitajaksi ja Leo tervehtyi lauantai-illaksi sen verran, että vanhemmat uskaltautuivat lähtemään illanviettoon kotiseinien ulkopuolelle pitkästä pitkästä aikaa. Koskaan aiemmin ei Leo vielä olekaan ollut yön yli äiskästä erossa. Mutta hoitovastuun siirto onnistui ongelmitta ja yökin oli mennyt kuulemma hyvin.

Mutta palatakseni vielä tarkemmin Leon sairaskertomukseen... Torstaina pojalla oli siis kuumetta heti aamusta, sitten alkoi nenä vuotaa. Samana päivänä koitin saada Leolle aikaa lääkäriin, koska jokin tuossa yhtäkkisessä kovassa kuumeessa ja pojan voinnissa tuntui epätavalliselta ollakseen pelkkää flunssaa. Terveskeskuksen ajanvaraukseen soittaessani sain lääkäriajan sijasta tympeän naisäänen kertomana ohjeen vaan höyryhengitellä pojan kanssa, jospas se siitä, kun kerran kyseessä oli vasta ensimmäinen sairaspäivä. Viis äidin epäilyt jostain muusta kuin normiflunssasta. Samalla tuli tunne, että olenpas mä nyt ylireagoiva ja hätäinen äiti, joka kehtaa rasittaa tämän kyseisen naisen työpäivää turhalla puhelullaan.

Kuumeilu jatkui koko päivän ja sitä seuraavan, eikä pojan olo ollut kohentunut merkittävästi lauantai-aamuunkaan mennessä, jolloin poika vihdoin saatiin lääkäriin. Tuloksena kunnon korvatulehdus ja kuuri poitsulle. Että näin. Nyt ollaan jo onneksi parantumaan päin ja poika alkaa olla pikku hiljaa oma vilkas itsensä. Mutta tästä opin sen, että kannattaa vaan luottaa omiin vaistoihin, kun on kyse omasta lapsesta. Olisi pikkuinen päässyt vähän lyhyemmällä sairastelulla tästäkin, jos olisi päässyt lääkäriin ajoissa.



Vielä en ole ehtinyt järjestää mitään varsinaisia juhlia vanhentumiseni johdosta, mutta omaa perhettä varten tein tänään perinteisen kakun korvikkeeksi tämmöisen helpon ja nopean kääretortun kermavaahtopäällisellä. Välissä mansikkahilloa, hieman persikkaa ja banaania.

Nostalgian( ja kakun)nälkäisen kahvipöytä.

Piti kuvata vielä etualalle tuo vanha ja söpö Arabian Sointu-nekka, joka on kulkeutunut lapsuudenkotoa omaan kotiini pikku aarteeksi. Lapsena tykkäsin eniten juuri tuosta pikkunekasta. Tähän sarjaan haluaisin ehdottomasti vielä kahvikupit, -lautaset ja -kannun. Ovat vaan aika hintavia huuto.netissä. Tykkään vanhoista tai vanhan tyylisistä kauniista esineistä, kuten varmaan kuvasta näkyy. Tuo uusi radio kuulunee samaan kategoriaan. Arabian Lumi-sarjasta meillä löytyy kahvikuppeja, sekä syviä lautasia. Lisääkin voisi hankkia.

Näihin mietteisiin taidan päättää tämän sekalaisen tilkkutäkki-postauksen :)

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Vähän myöhässä...

... tuo ohra puskee esiin. Unohdin kylvää pääsiäisruohon ajoissa. Hatara pää, melkein joka vuosi sama juttu. No, ehti kasvaa onneksi edes tähän viimeiseen pääsiäispäivään.

Muuten pääsiäinen on sujunut mukavasti, on syöty mahat pullolleen suklaamunia ja muuta hyvää, loikoiltu aamut sängyssä niin pitkään kuin Leo on vain sallinut (siis herätty viimeistään yhdeksältä). 

Lauantaina meidän pikkutrulli teki ensiesiintymisensä ja pajunoksat vietiin molempien puolen isovanhemmille, tädeille sekä äidin ystävälle. Palkaksi tuli hirmuisen paljon nameja, jotka äiti on melkein yksin mussuttanut. Kröhöm... siis auttanut Leoa niiden tuhoamisessa, seli-seli. 

Sunnuntaina kokoonnuttiin koko sisarusparvi mun vanhempien luokse kera puolisoiden ja lapsien kuulumisia vaihtamaan ja kahvittelemaan. Nuorimmaisena Leo taisi olla kyläilyn keskipiste ja otti saamastaan huomiosta kaiken irti. 

Sopivassa suhteessa siis sekä touhua, mukavaa yhdessäoloa että rentoutumista. Tällä jaksaa taas pitkälle. Ja ensi viikonloppuna on tiedossa jälleen jotain kivaa. Tosin mulle on vielä hämärän peitossa mitä mun kolmekymppisiksi on suunniteltu. Odotan innolla :)

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Iloista pääsiäistä!


Haluan toivottaa oikein mukavaa pääsiäistä ja rentouttavia lomapäiviä kaikille blogin lukijoille!

Rahka-persikka piirakka



Pääsiäisen kunniaksi leivoin rahka-persikka piirakan. Itse tykkäsin, että tämä oli ehkä hieman turhankin makeaa, mutta miehelle maistui hyvin.

Tässä ohje, joka on muokattu Pirkan vastaavasta reseptistä.

Pohja (murotaikina):
125 g voita tai margariinia
1½ dl sokeria
1 muna
2½ dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria

Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri, vatkaa sekaan muna. Lisää vehnäjauho-leivinjauhe-vaniljasokeriseos. Sekoita tasaiseksi.

Täyte:
1 tlk (250 g) maitorahkaa
1 tlk (2 dl) vispikermaa
3 kananmunaa
1/2 dl sitruunanmehua
3/4 dl sokeria
2 tl vanilliinisokeria
muutama persikanpuolikas pilkottuna

Pinnalle:
2 tlk persikkaviipaleita
1 dl vettä
1/2 dl hyytelösokeria

Sekoita rahkan joukkoon vispikerma, munat, sitruunanmehu, sokeri sekä vanilliinisokeri. Lisää persikanpalat. Kaada täyte murotaikinalla vuorattuun vuokaan ja paista piirakkaa 200 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 25 minuuttia.

Anna piirakan jäähtyä. Valuta persikkaviipaleet hyvin ja asettele ne piirakan pinnalle. Kiehauta vesi ja lisää hyytelösokeri koko ajan sekoittaen. Kun liemi kiehahtaa uudelleen nosta kattila liedeltä ja anna jäähtyä pari minuuttia. Lusikoi lientä persikoiden päälle ensin ohuelti sitten runsaammin. Tarjoa kylmänä.

torstai 1. huhtikuuta 2010

Makeaa mahan täydeltä!


Sais se lauantai jo pian tulla, sillä tämä karkkikasa on kohta muuten syöty parempiin suihin. On nimittäin sen verran heikko tuo itsehillintä... :p Pikkutrulleille jää vain kasa karkkipapereita. No ei vaiskaan, kyllä mä maltan. Oli vaan turhan riskaapelia avata karkkipussit jo näin ajoissa, houkuttelevat tuossa ja huhuilevat mua. Niin täällä Pohjanmaallahan virpomiset/trullittelut hoidetaan vasta pääsiäislauantaina, säilyy jännitys vähän pidempään :D



Leollekin piti sovittaa asiaankuuluvaa asua myös hieman etukäteen. Hauskan näköinen pikkutrullihan sieltä kuoriutuikin :)

Edit: Oli pakko vaihtaa postauksen otsikko, kun uudelleen luettuna se aiempi kävi niin ärsyttämään. Kaikkea sitä tulee hätäpäissään kirjoittaneeksi :D
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...